Toisena johtajahaastatteluna pääsimme jututtamaan erityisesti Sote- tietojohtamisessa vaikuttavaa Tuomas Hujalaa, joka toimii tällä hetkellä Keusotessa tiedolla johtamisen ja automaation tietohallintopäällikkönä. Tuomas on kokenut tietojohtamisen asiantuntija, joka toimii myös hallituksen varapuheenjohtajana Tietojohtamisen verkosto ry:ssä.
Uransa alkuvaiheessa Tuomas toimi teho-osaston hoitajana, missä hänen kiinnostuksensa dataan ja tiedolla vaikuttamiseen heräsi. Tuolloin hän sai työssään suunnitella tehohoidon benchmarkkausta yhdessä Tiedon (nykyinen TietoEvry) kanssa. Tuomas on sittemmin vaikuttanut tietojohtamisen parissa erilaisissa rooleissa. Apotilla hän toimi potilastietojärjestelmän kehityksen parissa, Valviralla Sote-tiedonhallinnan- ja Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä tietojohtamisen kehittämisen ja toimeenpanon näkökulmasta. Tuomas valmistelee parhaillaan tohtoriopintojaan ja myös väitöskirjan aiheena tulee olemaan tietojohtaminen.
Tietojohtaminen meillä ja muualla
Tuomas jakaa tietojohtamisen kahteen osa-alueeseen: käytäntö ja tutkimus, ja toivoisi näiden linkittyvän keskenään nykyistä enemmän. Tietojohtamisessa on paljon erilaisia käsitteitä ja teemoja, jotka saattavat joskus mennä ristiin. Suomessa tietojohtamisen sateenkaaren alle hyväksytään lähes kaikki siihen liittyvä asia, kun taas KV-ympäristössä on vahva erillinen keskustelu teemojen organizational learning, knowledge management, intellectual capital ja BI ympärillä.
Miten tietojohtaminen on viime aikoina muuttunut?
Viime vuosina teknologiavetoisuus on vähentynyt ja tietojohtamisen yhteydessä on alettu puhua yhä enemmän sen ympärille kietoutuneista ilmiöistä, kuten aineettomasta pääomasta ja oppivasta organisaatiosta. Lisäksi tietojohtaminen on alettu nähdä myös pehmeämpien teemojen kautta, kuten inhimillinen tai aineeton pääoma ja muut pehmeämmät tietojohtamisen arvot. Aina on johdettu tiedolla, mutta tietojohtaminen on nykyään paljon muutakin kuin pelkkää teknologiaa ja KPI-lukuja.
Mitä haasteita näet Sote -sektorin kansallisen tason tietojohtamisessa?
Tietoa on saatavilla valtavasti. Tiedon hyödyntämisessä olisi tärkeää, että tieto – informaatio ymmärretään kaikkialla samalla tavalla. Suomessa kansallisen tason haasteena on muun muassa se, että terveydenhuollon viralliset koodistot eivät aina kentällä, eli terveydenhuollossa, vastaa todellisuutta. Koska koodistot eivät ole yhtenäisiä ja tieto usein lähtökohtaisesti kirjataan organisaatioissa eri tavalla, ei siitä nykyisellään saa täysin vertailukelpoista tietoa johtamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi THL:n ylläpitämä koodistopalvelu on raskas ylläpitää, eivätkä koodistot tahdo pysyä kehityksessä mukana. Lisähaastetta on tuonut se, että on paljon erilaisia toimijoita, joilla on omat käytäntönsä sen sijaan, että rakennettaisiin asioita yhdessä. Hujala pitää tärkeänä saumatonta yhteistyötä kansallisella tasolla toimivien tahojen, kuten Valvira, THL, Kela jne. välillä.
Millaisia muutoksia toivoisit näkeväsi tulevaisuudessa?
Toiveena olisi saada yhteisten toimintatapojen, pohjarakenteiden ja koodistojen avulla yhä luotettavampaa informaatiota johtamiseen. Positiivinen kansallinen kehityssuunta on Digifinlandin perustaminen ja sen vahva rooli Soteuudistuksen edistäjänä. Kehitystyötä on paljon niin kansallisella kuin maakuntatasollakin. Ajankohtaisena esimerkkinä tiedolla johtamisen haasteista ja tiedon yhteismitallisen kirjausmallin tärkeydestä Tuomas mainitsee etävastaanottojen lisääntymisen erityisesti viimeaikaisen koronaepidemian myötä. Pohdittavana on esimerkiksi se, kuinka etävastaanottoja painotetaan kansallisen ohjauksen sote-tietopakettilaskennassa suhteessa perinteisiin läsnäolovastaanottoihin.
Tuomasta haastatteli Anne-Maarit Kokko